Savo-Karjalan vihreät ry syyskokouksen kannanotto/tiedote

Maakunnat tarvitsevat työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa

Maakuntien yritykset ovat monin tavoin riippuvaisia työperäisestä maahanmuutosta. Maatalous, etenkin karja- ja marjatilat tarvitsevat sekä pitkäaikais- että kausityövoimaa. Lisäksi kuntiin ja yrityksiin tarvitaan lisää työntekijöitä hoivatyöhön. Työperäinen maahanmuutto auttaa yrityksiä kansainvälistymään ja kasvamaan. Kysynnän kasvaessa tulee kehittää maahanmuuttajien kotouttamista ja palveluita kuten tulkkauspalvelut, kielen opetus ja lainsäädäntöön liittyvät neuvontapalvelut.

Jo nyt yrityksissä kipuillaan kankean ja jäykän hallinnon kanssa. Työ- ja oleskelulupiin liittyvät säännöt ja niiden tulkinnat ovat haitanneet työvoiman rekrytoimista muun muassa maatiloille. Sadonkorjuuaika on yleensä lyhyt ja kausityöntekijöiden puuttuminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin tappioihin. Tilat kaipaavat päätöksiä työntekijöistä jo nyt talvella, jotta ensi kesän satokauteen voitaisiin ruveta valmistautumaan luottavaisin mielin. Vuoropuhelua eri viranomaistahojen kanssa on käyty, mutta hallinnon rattaat pyörivät hitaasti ja maahanmuuttoviraston resurssointikin voi olla tarpeeseen nähden liian niukkaa. 

Väestön ikääntyessä hoivatyöntekijöiden lisääntyvä tarve luo omia paineitaan. Työperäinen maahanmuutto on monissa tutkimuksissa todettu yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä asian ratkaisemiseksi niin hoivatyöhön kuten myös muille työvoimapulasta kärsiville aloille. Jotta tämä mahdollisuus voitaisiin käyttää hyväksi, tarvitaan uusia resursseja muun muassa muuntokoulutukselle, kielen opetukselle ja muulle suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan sopeuttavalle toiminnalle. Nämä haasteet tulee ratkaista kuitenkin siten, että emme luo maahamme kaksia työmarkkinoita ja ettemme vaikeuta näillä toimenpiteillä haasteellisemmin työllistyvien asemaa.

Myös maakuntiemme eri oppilaitokset tarvitsevat maahanmuuttoa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa erityisasiantuntijoiden ja tutkijoiden kansainväliset rekrytoinnit ovat lisääntyneet ja oppilaitoksiin hakeutuu yhä enemmän ulkomaalaisopiskelijoita. Tasokas koulutuksemme on tärkeä vetovoimatekijä. Kansainvälisten opiskelijoiden oleskelu- ja työluvat pitää hoitaa niin, että opiskelujen päätyttyä on helppoa jäädä Suomeen asumaan ja töihin. On myös tärkeää, että opiskelijat tutustuvat suomalaiseen työelämään ja työpaikkoihin jo opiskelunsa aikana.

Savo-Karjalan vihreät näkee tärkeäksi, että työ- ja opiskeluperäisestä maahanmuutosta käydään kiihkotonta keskustelua. Samalla pitää luoda yhteinen tilannekuva maahanmuuton tarpeista, ratkaista siihen liittyviä haasteita ja mahdollistaa kaikille maahanmuuttajille hyvä ja tehokas kotoutuminen. Tämä on meidän kaikkien yhteinen etu.

Savo-Karjalan vihreät ry piti sääntömääräisen syyskokouksen 14.12.2019 Kontiolahdella. Piirin puheenjohtajaksi valittiin Simo Räty Kuopiosta ja varapuheenjohtajaksi Virpi Eronen Liperistä. Piirihallituksen jäseniksi valittiin Tanja Kaipainen Kuopiosta (varajäsen Kati Hyttinen Kuopiosta), Iiris Pääkkönen Joensuusta (varajäsen Veera Nevalainen Joensuusta), Lauri Kaunisaho Keiteleeltä (varajäsen Ari Haaranen Siilinjärveltä), Riina Nissinen Varkaudesta (varajäsen Hanna Koivula Kontiolahdelta), Teppo Tarnanen Joensuusta (varajäsen Sari Koskinen Joensuusta) ja Kimmo Perkkiö Kontiolahdelta (varajäsen Eeva Hämäläinen Joensuusta).

Savo-Karjalan vihreiden hallitus vuosimallia 2020: Ylhäällä vasemmalta Veera Nevalainen, Eeva Hämäläinen, Hanna Koivula, Ari Haaranen, keskirivissä Riina Nissinen, Sari Koskinen, Lauri Kaunisaho, Kimmo Perkkiö, Teppo Tarnanen sekä keskellä puheenjohtaja Simo Räty ja varapuheenjohtaja Virpi Eronen. Kuvasta puuttuvat Tanja Kaipainen, Kati Hyttinen sekä Iiris Pääkkönen.

Lisätietoja

Piirin puheenjohtaja 2020 Simo Räty, simo.raty@vihreat.fi, puh. 045 113 1244

Piirin puheenjohtaja 2019 Hanna Susitaival, hanna.susitaival@vihreat.fi, puh. 040 556 2102