Aluevaalit 2022 Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa

Äänelläsi on parantava vaikutus Savo-Karjalan hyvinvointiin

Pohjois-Karjalan ehdokkaat

Pohjois-Savon ehdokkaat

Savo-Karjalan vihreiden aluevaaliohjelma 2022

Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo

Sisällysluettelo

Johdanto
1 Saumattomat sosiaali- ja terveyspalvelut
1.1. Yleistä
1.2 Terveyspalvelut
1.3 Mielenterveys
1.4 Sosiaalipalvelut
2 Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö
3 Lapset ja nuoret messiin
4 Jokaisesta pidetään huolta
4.1 Huolehditaan haavoittuvassa asemassa olevista
4.2 Ikäihmisten ja vammaisten palvelut kuntoon
4.3 Transsukupuolisten puolesta
5 Hiilineutraali ympäristövastuun hyvinvointialue
6 Valmis ja varautuva pelastustoimi
7 Ympäristöterveydenhuolto mukaan hyvinvointialueille
8 Toimiva hallinto ja hyvinvoiva henkilöstö
Äänelläsi edistät hyvinvointia

Johdanto

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne uudistetaan perustamalla hyvinvointialueita. Kansanvaltaiset, tuoreet hallinnot lähtevät rakentamaan uutta alueellista hyvinvointipolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Tähän aluevaaliohjelmaan olemme koonneet Vihreiden näkemyksiä, joiden pohjalta on mahdollista rakentaa Pohjois-Karjalaan / Pohjois-Savoon paras mahdollinen hyvinvointialue.

Me Vihreät tahdomme olla rakentamassa hyvinvointialuetta, jossa on toimiva perusterveydenhuolto, yhtenäiset hoitoketjut ja jossa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön. Tavoitteenamme on, että terveydenhoito ja sosiaalihuolto toimivat yhteistyössä saumattomasti ja yhden luukun palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Kehitämme ja kokeilemme uusia toimintamalleja vaikeidenkin ongelmien ratkaisemiseksi. 

Tahdomme hyvinvointialueemme tasa-arvoa edistäväksi ja ympäristövastuun huomioivaksi. Alueella huolehditaan jatkossa yhä paremmin jokaisen asukkaan lisäksi jokaiselle yhteisestä ilmastosta ja ympäristöstä.

Vihreitä äänestämällä varmistat, että Pohjois-Karjalan / Pohjois-Savon hyvinvointialueella puolustetaan oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta, haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia asukkaita, työssä hyvinvoivaa henkilöstöä ja kaikin puolin kestävää yhteiskuntaa.

 

1 Saumattomat sosiaali- ja terveyspalvelut

 

1.1. Yleistä 

Sote-palvelut ovat hyvinvointialueemme suurin toimintasektori sekä rahallisesti että asiakasmäärällä mitattuna. Sote-palveluiden kenttä on laaja ja monipuolinen. Myös asiakaskunta on moninaista ja eri ryhmillä korostuvat erilaiset tarpeet sote-palveluille.

Meille Vihreille on tärkeää, että sote-palvelut järjestetään laadukkaasti julkisen palveluntarjoajan toimesta. Tällä varmistetaan, että palvelut ovat kaikkien saatavilla ja kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä niihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee olla saavutettavia ja avun oikea-aikaista. Julkisia palveluita täydentävät yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut.

Toiminnan keskiössä tulee olla hyvinvointierojen kaventaminen ja tätä kautta eriarvoisuuden vähentäminen. Myös alueellisten erojen tiedostaminen on tärkeää.

Jos sairastavuutta halutaan alas, on myös ennaltaehkäiseviin palveluihin panostettava: uudet toimintamallit, kuten matalan kynnyksen palvelut ja erilaiset digiratkaisut ovat vaihtoehtoja tähän. Asiakaslähtöisyys on kaiken A ja O – jokaisen on voitava saada palvelua yksilöllisesti räätälöitynä ja tarvittaessa myös kasvokkain.

 

Alueellamme ei pidä jämähtää palveluiden lokerointiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön tulee olla sujuvaa myös palveluiden välillä liikuttaessa. Koska terveys ja hyvinvointi on kokonaisuus, on myös sosiaali- ja terveyspalveluiden oltava kokonaisuus.

Hyvinvointialueen tärkein tehtävä on luoda sujuvat ja saavutettavat palvelut ja toimivat hoitoketjut. Aiempia palveluiden lokeroitumisia ja raja-aitoja on purettava. Tärkeintä on miettiä palveluntarvitsijan näkökulmaa ja rakennettava uudet palvelut ja hoitoketjut saumattomiksi kokonaisuuksiksi sekä terveydenhuollossa että sosiaalipalveluissa.

 

1.2 Terveyspalvelut

Perusterveydenhuolto on hyvinvointivaltion kovinta ydintä. Se on ihmistä lähimpänä, ja asiakaslähtöinen toiminta on tärkeää. Saavutettavuutta on parannettava asiakasryhmille, joilla on vaikeuksia päästä palveluiden piiriin. Tällaisia ryhmiä ovat mm. lapset, vanhukset, vammaiset ja taajamien ulkopuolella asuvat. Saavutettavuutta voidaan edistää kotiin tuotavalla avulla, liikkuvilla palveluilla ja digiratkaisuilla sekä perinteisellä puhelinkontaktilla.

Jokaisella tulee olla oikeus päästä terveydenhoitoon riittävän lyhyessä ajassa. Seitsemän päivän hoitotakuu on ehdoton maksimi – toiminnassa on pyrittävä siihen, että apua voisi saada sitäkin nopeammin.

Ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa painotamme yksilön erityistarpeita. Ennaltaehkäisy on elämänmittaista terveysturvaa perheneuvoloista aina ikäihmisten apuvälineisiin. Toimintamallin tulee olla läpileikkaava, eli ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä täytyy ottaa käytäntöön kaikilla palvelualoilla.

Kouluterveydenhuolto on lasten ja nuorten herkissä kehitysvaiheissa ja mahdollisissa kriiseissä tärkeä linkki terveyden edistämiseen. 

Sote-keskusteluissa on vähemmälle huomiolle jäänyt työterveyshuolto. Työterveyshuolto on monen työikäisen tärkein terveydenhuollon palvelu työsuhteen aikana. Liian moni putoaa pois työelämästä pitkäaikaissairauksien, kuten masennuksen vuoksi. Hyvinvointialueen tulee tarpeen mukaan toimia tiiviissäkin yhteistyössä yksityisten työterveystoimijoiden kanssa.

Liikkuvat terveys- ja sosiaalipalvelut, ns. sote-bussit, edistävät saavutettavuutta ja sitä, ettei jokaista käyntiä varten tarvitse erikseen huristella pitkiä matkoja omalla autolla tai taksikyydillä. Liikkuva palvelu hyödyttää siis sekä syrjäseutuja, liikuntaesteisiä että ilmastoamme.

Suun terveys ja yleinen terveydentila ovat kytköksissä toisiinsa. Hammashoito on lähipalvelu, johon pääsyn tulee olla helppoa. Hammashoidon tuominen kouluille voi tapahtua myös sote-busseilla.

Yhden luukun periaatetta voi edistää esimerkiksi perhekeskusten kaltaisilla palvelukokonaisuuksilla. Näin helpotamme ja nopeutamme palveluihin hakeutumista merkitsevästi. Tietojärjestelmien toimivuus ja tiedon siirtyminen luotettavasti järjestelmästä toiseen on olennainen osa terveydenhuollon toimivuutta ja potilaiden yhdenvertaista kohtelua. 

 

1.3 Mielenterveys

Itä-Suomi on mielenterveyssairastavuudeltaan Suomen synkintä seutua. Mielenterveyspalveluihin pääsyn on oltava sujuvaa ja palveluiden helposti saavutettavia. Hoitoketjun sujuvuus ja avohoidon varmuus ovat asiakkaalle tärkeitä. Lyhytterapioita on lisättävä psykiatrian palveluvalikoimiin.

Mielenterveystoimijoiden on tehtävä yhteistyötä. Perustason ja erikoistason hoidon on nivellyttävä luontevasti yhteen ja erikoistason asiantuntemuksen on tuettava perustasoa. Mielenterveysongelmien hoidossa on pyrittävä pysyviin hoitosuhteisiin, joihin haetaan konsultaatioilla erityisosaaminen. Luotettava hoitosuhde on keskeisin elementti mielen ongelmien hoitamisessa.

Järjestöillä on ja saa olla keskeinen rooli vakavien ja pitkäaikaisten mielenterveyden häiriöiden hoidossa sekä kuntoutuksessa.

Päihde- ja riippuvuusongelmat ovat monimutkaisia ja linkittyvät usein toisiinsa. Näiden hoidossa keskeistä on yhden luukun periaate, jossa yksilöllinen hoidontarpeen arviointi on tehokasta eikä kukaan jää roikkumaan palveluiden välille. Mielenterveys- ja päihdeongelmia on voitava hoitaa samanaikaisesti. Lisäksi potilaiden läheiset kaipaavat monesti apua ja tukea.

 

1.4 Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluissa työskennellään erityistukea kaipaavien ihmisten parissa. Sosiaalipalveluiden käyttäjille on turvattava tehokas ja toimiva linkki terveyspalveluihin, jotta asiakkaan tarpeisiin vastataan kokonaisvaltaisesti.  Yhteisöllisyyden edistämisessä ja yksinäisyyden vastaisessa työssä julkisten sosiaalipalveluiden, järjestöjen ja kuntien yhteistyö on tärkeää.

Vähävaraisimmistakin yhteiskunnan jäsenistä on pidettävä huolta. Sosiaaliohjauksen, velkaneuvonnan ja yhteisöllisten kohtaamispaikkojen saavutettavuus on tärkeää. Omien asioiden hoitaminen tai palveluiden käyttäminen ei saa olla kiinni siitä, onko varaa älykännykkään, täriseekö kädet tai antaako pankki nettipankkitunnuksia. 

Perhepalvelut ja lastensuojelu ovat sosiaalihuollon herkkiä tukipilareita. Kevyen perhetyön resurssointi on viisaampaa kuin raskaat sijoitukset tai huostaanotot.  Kotiin tuotavat palvelut ja riittävät henkilöstömitoitukset ovat molemmat tekijöitä, joihin voitaisiin panostaa nykyistä paremmin. Tuki ja ohjaus arjesta selviytymiseen on keskeisintä, ja sen tulee tapahtua mahdollisimman varhain, jotteivät ongelmat eskaloidu.

Vaikeavammaiset, pitkäaikaisesti terveys- tai mielenterveysongelmista kärsivät ja päihderiippuvaiset tarvitsevat erityistä tukea mm. palveluasumisen ja kuntoutusohjelmien kautta. Kaikenlaisessa palveluasumisessa tilojen on oltava turvallisia ja tarkoituksenmukaisia. Kuntoutuksen on oltava paikkariippumatonta, eli sekä kotona että palvelupisteellä toteutettavaa. Näin arki voi olla joustavaa.

Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen paikkamääriä on lisättävä alueellamme, jotta eritasoinen hoiva ja hoito on saatavissa lähipalveluna. Kun yksikkökoko kasvaa hoitajamitoituksen myötä, on yksiköiden avoimuus mm. järjestöjen ja läheisten toiminnalle tärkeää. 

Seksuaalisen häirinnän sekä fyysisen ja henkisen väkivallan tunnistaminen, ehkäiseminen ja torjuminen varsinkin vammaisten, vanhusten ja huostaanotettujen tai sijoitettujen nuorten hoidossa on erityisen tärkeää.

 

2 Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö

Kuntien vastuulle jäävät myös monet hyvinvointia edistävät toimenpiteet. Hyvinvointialueen on toimittava kiinteässä yhteistyössä kuntien kanssa. 

Useat ennaltaehkäisevät toimet tehdään hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen edelleenkin kunnissa. Yhdyskuntarakenteen suunnittelulla, kaavoituksella ja rakentamisella pystytään edistämään ihmisten liikkumista, kuten kävelyä ja pyöräilyä. Yhteisöllisyydellä on suuri merkitys mielenterveydelle. Kuntien tulee lisätä ihmisten kohtaamispaikkoja. 

Ennaltaehkäisyä ovat myös mm. saavutettavat taide- ja kulttuuripalvelut sekä monet muut harrastamisen mahdollisuudet. Lasten ja nuorten opetuksen resurssointi on tärkeää myös syrjäytymisen ehkäisyssä.

 

3 Lapset ja nuoret messiin

Lapset ja nuoret ovat laaja asukasjoukko. Heidän erityistarpeistaan huolehtiminen on Pohjois-Savon / Pohjois-Karjalan tulevaisuudelle keskeistä. Terveellinen ja turvallinen kasvukokemus luo eväät aktiiviseen ja merkitykselliseen elämään – kenties myös vahvan kotiseutuidentiteetin muotoutumiseen ja intoon asettua alueelle aikuiselämässäkin.

Ensisijaista on, että lapsille ja nuorille annetaan selkeä vaikutusväylä aluevaltuustoihin ja tätä kautta mahdollisuus kehittää niitä palveluita, jotka ovat heille tärkeimpiä. 

Nuorten edustajilla tulee olla läsnäolo- ja puheoikeudet aluevaltuustossa, aluehallituksessa ja lautakunnissa. Alueellisten nuorisovaltuustojen  toiminta on resursoitava alusta asti hyvin. 

Pidämme yksilöllisten neuvolapalveluiden turvaamista tärkeänä. Näiden on kannustettava myös vanhemmuuden moninaiseen vastuunjakoon ja tuettava erilaisia perhemuotoja. Lapsi on kohdattava ainutlaatuisena yksilönä.

Henkilöstökoulutusten ja väestön vanhempainneuvonnan tulee tunnistaa sukupuolten ja seksuaalisten suuntautumisten monimuotoisuus, sekä näin varmistaa, että perheet ja heitä tukeva henkilökunta ovat valmiita kohtelemaan jokaista lasta kasvua tukevasti ja erilaisuutta arvostaen.

Neuvolapalveluidenkaan ei tarvitse rajoittua pelkästään varhaislapsuuteen. Laajempien nuorisoneuvoloiden avulla voidaan nuoret pitää kiinni sote-palveluiden turvaverkossa jo silloin, kun ongelmia ei vielä ole tai ne ovat vasta varhaisessa vaiheessa. Nuorisoneuvolapalveluita tulee taata sekä digitaalisessa että konkreettisessa muodossa. Kutsunnoissa varusmiespalveluksesta vapautettujen palvelutarpeen arviointia ja avun saatavuutta  on kehitettävä.

Myös vanhemmille suunnattu tuki on tärkeä apuväline siinä, että nuoren tukijoukot ovat valmiita auttamaan turvallisessa kasvussa aikuisuuteen. 

Kannatamme alle 25-vuotiaille nuorille maksutonta ehkäisyä. Maksuton ehkäisy tulee tutkitusti yhteiskunnalle kannattavammaksi, kuin sukupuolitautien ja ei-toivottujen raskauksien hoito. Maksuton ehkäisy on vaikuttava teko nuorten seksuaaliterveydelle.

Ongelmien ennaltaehkäisy on monennäköistä. Etsivä nuorisotyö, koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat ovat keskeisiä kontaktihenkilöitä kasvun seurannassa. Näiden kontaktien riittävyys on turvattava. Yhteistyön tulee olla jouhevaa mm. opetushenkilökunnan ja vanhempien suuntaan.

Kaikki lähtee siitä, että pieniinkin ongelmiin löytyy ratkaisu läheltä. Opiskelijoille ja koululaisille on turvattava nopeasti ja maksutta moniammatillista tukea opiskelumotivaation vaikeuksien, väsymyksen, masennuksen ja/tai päihdeongelmien ratkaisuun. Uudistuvat hallintorakenteet eivät saa johtaa siihen, että käytännön tukihenkilökunta, kuten em. kuraattorit ja kouluterveydenhoitajat, viettäisivät nykyistä vähemmän aikaa nuorten parissa. Päinvastoin, lisätuelle on paikoin huutava tarve.

Turvallinen ja merkityksellinen vapaa-aika on lapsille ja nuorille keskeistä. 

Jokaisella on oltava oikeus riittävän lähellä sijaitsevaan nuorisotaloon tai muuhun nuorisotilaan, jossa on myös mahdollisuus keskustella luotettavalle aikuiselle tarvittaessa. Hyvinvointialueen tulee varmistaa yhteistyössä kuntien kanssa, että tämä toteutuu.

Myös sukupuoli- ja sateenkaarierityistä sekä monikulttuurista nuorisotoimintaa on järjestettävä yhteistyössä kuntien kanssa, jotta vähemmistönuortenkin yhteenkuuluvuuden tunnetta voitaisiin lisätä. Inklusiivisuuden eteen täytyy tehdä töitä myös hyvinvointialueen omassa toiminnassa.

 

4 Jokaisesta pidetään huolta

Meille Vihreille on keskeistä, että hyvinvointialue huolehtii jokaisesta asukkaastaan. Palveluita on räätälöitävä sekä erilaisille yksilöille että erilaisille vähemmistöryhmille. 

Tiedotuksen on oltava riittävää  suomen lisäksi muillakin väestön kielillä ja selkokielellä. Tulkkauspalveluita on tarjottava tarpeen mukaisesti. 

 

4.1 Huolehditaan haavoittuvassa asemassa olevista

Terveys ja varallisuus kulkevat valitettavasti liian usein maassamme käsi kädessä. Emme voi ylläpitää sellaista järjestelmää, jossa yksilö saattaa joutua punnitsemaan, meneekö viimeisillä rahoillaan kauppaan vai lääkäriin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksuja on pienennettävä, poistettava ja maksuaikoja järjesteltävä niin, ettei kukaan velkaannu niiden takia. Sosiaaliturvan kehittämisessä samoin on tehtävä lääkkeiden omavastuuosuuksille.

Näin varmistamme, ettei haavoittuvassa asemassa oleville kasata mahdollisesti lisää haasteita elämässä ja terveydessä siitä, ettei palveluihin taloudellisista syistä pääsekään.

Kehitetään toimintamalleja, joissa monitahoinen yhteistyö helpottaa tunnistamaan velkaantumista ja puuttuu siihen jo varhaisessa vaiheessa.

Paperittomien terveydenhoito järjestetään hyvinvointialueella julkisessa terveydenhuollossa ja kustannuskysymykset selvitetään erikseen valtion ja Kelan kanssa.

 

4.2 Ikäihmisten ja vammaisten palvelut kuntoon

Oikeus hyvään ja arvokkaaseen elämään kuuluu jokaiselle pohjoiskarjalaiselle / pohjoissavolaiselle iästä ja erityistarpeista riippumatta. 

Ikäihmiset ovat valtava voimavara yhteiskunnalle: Heidän taitonsa, viisautensa ja elämänkokemuksensa tuo elinpiiriimme tärkeää näkökulmaa ja hyvää mieltä monelle. 

Tämän kautta me Vihreät haluammekin lähestyä ikäihmisten palveluita: Tahdomme, että jokaisella alueemme ikäihmisellä voisi olla hyvä mieli elämästään. Tämä ei tule itsestään, vaan vaatii tekoja. Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen ja sosiaaliseen elämään on turvattava riippumatta siitä, onko paikkana oma koti, palveluasunto, tehostettu palveluasuminen tai lyhytaikaisesti vuodeosasto.

Kuten muissakin sote-palveluissa, myös ikäihmisten palveluissa järjestämisvastuu kuuluu mielestämme ensisijaisesti julkiselle sektorille. Yksityistä ja kolmatta sektoria tulee hyödyntää täydentävässä ominaisuudessa, harkiten ja valvoen. Kun palveluita ostetaan yksityisiltä tuottajilta, täytyy varmistua siitä, että laatuvaatimukset on riittävän korkeat ja laadunvalvontaan on osoitettu riittävät resurssit. Valvonnan täytyy olla konkreettista ja ratkaisukeskeistä.

Digitalisaatio on tärkeä palvelusaatavuuden helpottaja, mutta toisaalta se voi myös aiheuttaa ikäihmisille haasteita, pahimmillaan jopa syrjäytymisvaaran. Tämän vuoksi on varmistettava monipuolisen digineuvonnan lisäksi mahdollisuus asioida hyvinvointialueen palveluissa aina myös puhelimitse ja kasvotusten.

Saavutettavuus on muutenkin viestinnässä tärkeää. Aistiheikkoudet, toiminnalliset ongelmat, muistiystävällisyys ja selkokielisyys ovat huomionarvoisia seikkoja palveluiden käyttöliittymiä ja viestintämenetelmiä suunniteltaessa.

Kotihoidon ja hoivan resurssipula on vakava asia. Hoitohenkilökunnan riittävyys on varmistettava, ja lisäkäsiäkin tarvitaan. Työsuhteista on saatava turvaa ja toimeentuloa – Määräaikaisten työsuhteiden ketjuuttamista tulee välttää ja palkkatason olla riittävän korkealla. Työperäisen maahanmuuton ja laajempien oppisopimuskoulutusten kautta osaajavajetta voidaan paikata.

Omaishoitajien sijaisia on oltava riittävästi ja päätökset omaishoitajien tuesta on saatava ripeästi. 

 

4.3 Transsukupuolisten puolesta

Transihmisten on nykyisellään liian haasteellista päästä asianmukaisten lääketieteellisten palveluiden ääreen. Tämä koskee sekä lapsia ja nuoria että aikuisia.

Transihmisten pitää saada apua, tukea ja hoitoa lähellä, ilman pitkiä reissuja tai mittavia odotusaikoja. Nykyään keskeinen ongelma on palveluiden alueellinen saavutettavuus, kun sukupuolenkorjauksen tutkimukset ja hoidot järjestetään pääasiallisesti vain Tampereella ja Helsingissä alalle erikoistuneiden klinikoiden piirissä.

Hoitoihin hakeutuva henkilö saattaa joutua odottamaan jonossa kuukausia. Lähete sukupuolenkorjauksen tutkimuksiin tulee tehdä lainmukaisesti ilman kiertoa nuorisopsykiatrian kautta.  Monet transnuoret kärsivät masennus- ja ahdistusoireista, jotka ovat seurausta sovittelemattomasta sukupuoliristiriidasta ja kehodysforiasta. Siksikin turhaa odottamista on minimoitava. Transsukupuolisten tarvitsemien lääkkeiden, apuvälineiden ja hoitomatkojen korvattavuutta on edistettävä. 

Sote-henkilökuntaa on koulutettava kohtaamaan ja neuvomaan sukupuolten moninaisuudesta asiallisesti ja pätevällä tavalla. Jokaisella on oikeus omaan sukupuolikokemukseensa, ja tämän arvon on näyttävä myös käytännön kanssakäymisessä. Transihmiset on otettava muutenkin huomioon esimerkiksi sukupuolineutraaleja käymälätiloja suunnittelemalla.

 

5 Hiilineutraali ympäristövastuun hyvinvointialue 

Hyvinvointialueen tavoitteeksi täytyy ottaa jo toiminnan alussa hiilineutraalius ja ympäristövastuu.

Pohjois-Karjalan / Pohjois-Savon hyvinvointialuekin on luonnonvarojen kuluttaja. Se omistaa kiinteistöjä, käyttää sähköä, tekee kalustohankintoja ja ostaa ateriapalveluita. Kaikissa näissä valinnoissa voidaan tukea myös ilmasto- ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. 

Älykkään liikkumisen hyvinvointialue järjestää kyydit energiatehokkaasti, yhteisellä järjestelmällä, älykkäästi ja jokaisen tarpeet huomioon ottaen, vähentäen näin oman auton tarvetta. Kyytijärjestelmä pohjautuu yhteisiin taksikyyteihin ja joukkoliikenteeseen, muodostaen kyytikokonaisuuksia päiväkohtaisesti. Kyydit pohjautuvat myös osaksi koulukyyteihin. Tämä kaikki toteutetaan matkojenyhdistelykeskuksen kautta, jonka toimintaa avataan myös kansalaisten yleisiin kyytitarpeisiin.

Energiatehokkuus on kiinteistöpolitiikan kiperimpiä kustannuskysymyksiä. Jo olemassa olevien rakennusten energiankulutusta voitaisiin vähentää mm. peruskorjauksien yhteydessä tehtävillä energiaremonteilla. Näin syntyisi vähennyksiä sekä käyttökustannuksissa että ilmastopäästöissä.

Vihreä hyvinvointialue on ennakkoluuloton toimija, joka on valmis erilaisiin pilottihankkeisiin. On kyse sitten aurinkopaneeleista sote-keskusten katoille, tarkasta jätehuollosta tai kuljetuskaluston sähköistämisestä, hyvinvointialueiden tulee tehdä oma osansa ilmastotyöstä. 

 

6 Valmis ja varautuva pelastustoimi

Pelastustoimen tehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia, sekä pienentää niiden taloudellisia ja inhimillisiä vaikutuksia.

Ennakoivaa otetta on syytä korostaa entisestään, ja panostaa erilaisten onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseen: Ihmisten informoimiseen ja kouluttamiseen niin, ettei onnettomuuksia pääsisi tapahtumaan. Oppilaitosyhteistyöstä voi saada uusia ideoita ihmisten sitouttamiseen. Aktiivinen someviestintä on tärkeää. Jos koulutus tai neuvonta ei vaadi fyysistä läsnäoloa, on digitalisaatio otettava hyödyksi. Lisäksi pelastustoimijoiden tulee näkyä myös perinteisessä mediassa.

Onnettomuustilanteissa ympäri maakuntaa on oltava tarvittava valmius, jonka myötä vahinkoja pystytään rajoittamaan sekä ihmisille, omaisuudelle että ympäristölle. Paikkakuntakohtaiset erityispiirteet tulee huomioida ja riittävät henkilöstöresurssit on turvattava tarvittaessa myös ympärivuorokautisesti.

Jatkossa ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyötä tulee edistää järkevällä henkilöstösuunnittelulla. Myös henkilöstön oma turvallisuus on tärkeää, ja se vaatii mm. seksuaalisen häirinnän tunnistamista, tunnustamista ja systemaattista puuttumista ongelmiin.

 

7 Ympäristöterveydenhuolto mukaan hyvinvointialueille

Pohjois-Karjalassa ympäristöterveydenhuolto otetaan osaksi hyvinvointialueen toimintaa. / Pohjois-Savossa jatketaan aluksi kuntien organisoimalla ympäristöterveydenhuollolla, mutta me Vihreät olemme avoimia ottamaan sen osaksi hyvinvointialuetta.

Eläinsuojelun varmistamiseksi pieneläinpäivystyksen tulee olla osa julkista palvelua. 

Ympäristöterveydenhuollon yhteistyö hyvinvointialueen pelastustoimen kanssa on esim. hyvää varautumista laajoihin sähkökatkostilanteisiin. Terveysvalvonnan yhteistyö terveyspalveluiden kanssa on merkittävää mm. epidemioiden hallinnassa. Elintarviketurvallisuus ja mm. asuntojen, toimitilojen ja ympäristön terveysturvallisuus ovat tärkeitä asioita koko väestölle.

 

8 Toimiva hallinto ja hyvinvoiva henkilöstö

Hallinnon tulee olla toimiva väline toiminnan pyörittämiselle, resurssien järkevälle käytölle sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistämiselle heidän tärkeissä töissään.

Hyvä hallinto mahdollistaa toiminnan tehokkuuden luoden toimintaympäristön, jossa osaava henkilökunta pystyy asianmukaisissa tiloissa tuottamaan hyvinvointialueelle kaikki sen asukkaiden tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut. Henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön esimerkiksi työvuorojen suunnittelussa tulee turvata. Työpaikkademokratia luo osallisuuden kokemusta. Myös henkilöstön kouluttautumismahdollisuuksia on edistettävä.

Hallinnollinen itsemääräämisoikeus nojaa monesti taloudelliseen liikkumavaraan. Vihreät kannattavat maakuntaveron käyttöönottoa. Pidämme tärkeänä, että nykymallin valtionrahoituksen kriteereissä näkyy vahvana sekä sairastavuus, työttömyys että harva asutus. Näin varmistamme, että vähävaraisemmilla seuduilla ja alueilla, joissa väestön sairastavuus on keskimääräistä korkeampi, saavat asukkaat tarvitsemaansa hoitoa laadukkaasti.

 

Äänelläsi edistät hyvinvointia 

Näissä aluevaaleissa jokainen voi olla vaalivoittaja. Toimivat sote-palvelut tuovat arkeen turvaa ja mielenrauhaa, mutta hyvinvointivaltion nykytilaa ei kannata siltikään ottaa annettuna. Jos emme kehitä ja uudista toimintaamme rohkeasti, emme voi myöskään selviytyä tulevaisuuden haasteista. Väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset metsäpaloihin ovat vain pari esimerkkiä sellaisista ilmiöistä, joihin hyvinvointialueen tulee olla jatkossa valmiina vastaamaan. Me Vihreät emme katso kaiholla menneisyyteen, emmekä halua myöskään jämähtää nykypäivään – suuntaamme huomiseen, sillä alueemme asukkaat ansaitsevat visiota tulevaan. 

Keskeisimmät linjauksemme näihin aluevaaleihin:

Ennaltaehkäisyn tulee olla kantava teema niin sosiaali- kun terveyspalveluissakin.

Julkinen sektori on alueen ensisijainen palveluntarjoaja, mutta yhteistyö yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on myös arvokasta.

Ikäihmisille on taattava monipuolisia vaihtoehtoja turvalliseen ja sosiaaliseen ikääntymiseen, oli kyse sitten kotihoidosta tai tehostetusta laitosasumisesta.

Nuoretkin ansaitsevat tulla kuulluiksi päätöksenteossa. Heidän erityistarpeisiinsa mm. mielenterveyspalveluissa ja maksuttoman ehkäisyn turvaamisessa on vastattava.

Kukaan ei saa jäädä hyvinvointialueen turvaverkon ulkopuolelle. Emme hyväksy keneenkään kohdistuvaa syrjintää, emmekä myöskään sitä että mm. vähävaraisilla ei ole riittäviä mahdollisuuksia päästä avun piiriin.

Hyvinvointialueen tulee ottaa ympäristövastuu ja hiilineutraalisuus kantaviksi teemoiksi jo alusta lähtien.

Pelastustoimen tulee olla näkyvä, kuuluva ja aktiivinen toimija asukkaiden arjessa. Onnettomuuksien välttäminen neuvonnan ja koulutuksen avulla on teema, johon tulee satsata erityisellä tavalla.

Kyllä maakuntaverolle ja aidolle itsehallinnolle.

Vaali valtaasi ja äänestä arvoillasi. Vihreä liitto on vaikuttava vaihtoehto.

Piirikokouksen 20.11.2021 hyväksymä aluevaaliohjelma Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon aluevaaleihin 23.1.2022.