Säännöt

Savo-Karjalan vihreät ry:n säännöt, voimassa 6.6.2013 alkaen.

Säännöt pdf-tiedostona

 

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Savo-Karjalan vihreät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio ja toimialue Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan piirijärjestöksi. Savo-Karjalan alueella tarkoitetaan näissä säännöissä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntia.

Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys ja toimii Vihreän liiton sääntöjen mukaisena piirijärjestönä toimialueellaan. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja –hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.

 

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

Piirijärjestön tarkoituksena on

  1. edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta;
  2. toimia puolueen paikallisyhdistysten yhteistyöelimenä Savo-Karjalassa;
  3. tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Savo-Karjalan alueella.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi piirijärjestö

  1. asettaa eduskuntavaaleissa ehdokkaat puolueen listalle toimialueellaan;
  2. vastaa puolueen eduskuntavaalikampanjasta toimialueellaan;
  3. nimeää puolueen ehdokkaat vaalipiirikohtaisiin, maakunnallisiin tai vastaaviin luottamustehtäviin;
  4. tukee jäsenyhdistystensä toimintaa ja koordinoi niiden yhteistyötä;
  5. vastaa tiedonkulusta jäsenyhdistystensä ja puolueen välillä sekä piirijärjestön sisällä;
  6. tekee aloitteita ja kannanottoja;
  7. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaan;
  8. järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia;
  9. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.

 

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

  1. päättää luottamushenkilömaksun perimisestä vaalipiirikohtaisiin, maakunnallisiin tai vastaaviin luottamustehtäviin valituilta;
  2. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
  3. omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta;
  4. harjoittaa varainhankintaa joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

 

3 § Jäsenet

Piirijärjestön jäseneksi voi liittyä Savo-Karjalan alueella toimiva rekisteröity yhdistys,

  1. jonka jäsenet ovat viisitoista vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa;
  2. joka hyväksyy puolueen ja piirijärjestön tarkoituksen ja säännöt sekä;
  3. joka on hyväksytty puolueen jäseneksi.

Piirijärjestön jäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. Jäsenyhdistykset hyväksyy hakemuksesta piirijärjestön hallitus.

 

4 § Jäsenyhdistyksen eroaminen ja erottaminen

Jäsenyhdistyksellä on oikeus erota piirijärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti piirihallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta piirijärjestön kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Piirijärjestön kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen kahden kolmasosan äänten enemmistöllä, jos jäsenyhdistys

  1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on piirijärjestöön liittymällä sitoutunut;
  2. on menettelyllään piirijärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut piirijärjestöä tai puoluetta taikka;
  3. ei enää täytä laissa ja näissä säännöissä edellä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenyhdistys, joka on erotettu puolueesta, on erotettava myös piirijärjestöstä.

 

5 § Jäsenmaksu

Piirijärjestö voi periä jäsenyhdistyksiltään vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruus voidaan määrätä jäsenyhdistyksen jäsenmäärän perusteella tai prosenttimääräisenä osuutena jäsenyhdistyksen perimisistä kunnallisista luottamushenkilömaksuista taikka näiden yhdistelmänä.

Jäsenmaksun suuruudesta päättää piirijärjestön syyskokous.

 

6 § Piirihallitus

Piirijärjestön asioita hoitaa piirihallitus, johon kuuluu piirijärjestön syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä neljästä kuuteen muuta varsinaista jäsentä sekä henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen koosta päättää piirijärjestön syyskokous.

Piirihallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Sama henkilö voi toimia piirihallituksen varsinaisena jäsenenä enintään viisi täyttä toimikautta peräkkäin.

Piirihallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja mahdolliset muut tarvittavat toimihenkilöt.

Piirihallitus päättää talousarvion puitteissa myös piirijärjestön työntekijöiden palkkaamisesta ja heidän työehdoistaan.

Piirihallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Piirihallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

 

7 § Piirijärjestön nimen kirjoittaminen

Piirijärjestön nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai piirijärjestön toiminnanjohtaja.

 

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

Piirijärjestön tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen piirijärjestön kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee luovuttaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta piirihallitukselle.

 

9 § Piirijärjestön kokoukset

Piirijärjestö pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Piirijärjestön kevätkokous pidetään tammi-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa piirihallituksen määräämänä päivänä. Piirihallitus määrää, millä paikkakunnalla kokous pidetään.

Piirijärjestön ylimääräinen kokous pidetään, kun piirijärjestön kokous niin päättää tai kun piirihallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi piirijärjestön jäsenyhdistystä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii tai kun 1/10 piirijärjestön äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

 

10 § Piirijärjestön kokousten koollekutsuminen

Piirijärjestön kokoukset kutsuu koolle piirihallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.

 

11 § Jäsenyhdistysten äänivalta piirijärjestön kokouksessa

Jäsenyhdistyksen äänivalta piirijärjestön kokouksessa määräytyy jäsenyhdistyksen henkilöjäsenmäärän mukaan seuraavasti:

  1. yhdistyksellä, jolla on 1-15 jäsentä, on yksi ääni
  2. yhdistyksellä, jolla on 16-30 jäsentä, on kaksi ääntä
  3. yhdistyksellä, jolla on 31-60 jäsentä, on kolme ääntä
  4. tästä eteenpäin jäsenyhdistys saa yhden lisä-äänen jokaista alkavaa 30 henkilöjäsentään kohden

Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus.

Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä.

 

12 § Päätöksenteko piirijärjestön kokouksessa

Piirijärjestön kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Piirihallituksen puheenjohtaja valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos vaalissa on täytettävänä vain yksi paikka.

Hallituksen muut jäsenet valitaan vaalilla ehdokasparien välillä; ehdokaspari koostuu aina ehdokkaasta hallituksen varsinaiseksi jäseneksi ja ehdokkaasta hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen.

Samoin menetellään muissakin tapauksissa, jos vaalissa on täytettävänä useita paikkoja. Jos vaalissa ei valita henkilökohtaisia varajäseniä, suoritetaan vaali ehdokasparien sijasta yksittäisten ehdokkaiden välillä.

Vaalit toimitetaan enemmistövaalina, mikäli valittavia on vain yksi. Mikäli yksikään ehdokas vaalissa ei ensimmäisellä kierroksella saa yksinkertaista enemmistöä annetuista äänistä, käydään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, jolloin eniten ääniä saanut voittaa. Vaalin päättyessä tasan valinnan ratkaisee arpa.

Kun valittavia henkilöitä on enemmän kuin yksi, käytetään tässä ja 13 §:ssä kuvattua siirtoäänivaalitapaa. Siirtoäänivaali etenee vaiheittain seuraavasti:

1. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määrän nimiä suosituimmuusjärjestyksessä.

2. Läpimenokynnys

Lasketaan hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä ja sen perusteella läpimenokynnys seuraavasti: läpimenokynnys = hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä/(täytettävien paikkojen lukumäärä + 1), kahden desimaalin tarkkuudella ylöspäin pyöristäen

3. Ääntenlaskennan ensimmäinen vaihe

Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ehdokkaan ykkösäänet eli äänestysliput, joissa ehdokas on merkittynä ensimmäiselle sijalle. Ehdokkaat, joiden ykkösäänien määrä on sama tai suurempi kuin läpimenokynnys, tulevat valituiksi

4. Ylijäämän siirto

Jos ääntenlaskennan ensimmäisen vaiheen jälkeen on paikkoja täyttämättä, siirretään valittujen henkilöiden äänistä syntynyttä ylijäämää.

Ylijäämä

Siirtyvä ylijäämä määritetään siten, että ehdokkaan kaikista ääntenlaskennan suoritetuista vaiheista saamasta kokonaisäänimäärästä vähennetään läpimenokynnys. Ylijäämän siirto aloitetaan suurimman äänimäärän saavuttaneesta ehdokkaasta.

Tarkasteltavat äänestysliput

Mikäli ylijäämää esiintyy ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa, tarkastellaan kaikkia ehdokkaan hyväksi ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa luettuja äänestyslippuja.
Jos ylijäämää ilmenee ääntenlaskun myöhemmässä vaiheessa johtuen toisen ylijäämän siirrosta tai ehdokkaan tai ehdokkaiden karsimisesta, tarkastellaan vain sitä viimeistä joukkoa äänestyslipukkeita, jotka ovat kaikki samanarvoisia ja jotka aiheuttivat kyseisen ylijäämän.

Siirtoarvo

Yksittäisen äänestyslipun perusteella siirtyvä ylijäämä eli äänestyslipun siirtoarvo määritetään siten, että ylijäämä jaetaan tarkastelun kohteena olevien äänestyslippujen kokonaismäärällä. Siirtoarvo määritellään kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

Äänten siirtäminen

Äänestyslippuihin merkityn suosituimmuusjärjestyksen mukaisesti äänestysliput siirretään äänestyslipussa seuraavana olevan ehdokkaan hyväksi. Mikäli äänestyslipussa seuraavaksi merkitty ehdokas on jo tullut valituksi tai karsituksi, siirretään äänestysliput tätä seuraavalle jne. Jokainen siirtyvä äänestyslippu kasvattaa ehdokkaan äänimäärää äänestyslipun siirtoarvon verran.

Mikäli äänestyslipun perusteella ei ylijäämää voida siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

5. Karsinta

Jos siirrettävää ylijäämää ei enää ole ja täytettäviä paikkoja on jäljellä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas, ja kaikki tämän äänet siirretään täydellä siirtoarvollaan muille ehdokkaille, kuten kohdassa 4 määrätään. Jos tämän jälkeen kukaan ehdokkaista ei ole ylittänyt läpimenokynnystä, karsitaan seuraavaksi vähiten ääniä saanut ehdokas.
6. Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä kuten 13 §:ssä määritellään

7. Tätä prosessia jatketaan, kunnes kaikki täytettävät paikat on täytetty.

 

13 § Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa

Mikäli yhdellä tai useammalla ehdokkaalla on sama äänimäärä tilanteessa, jolloin valituksi tulleita ensimmäisellä kierroksella on enemmän kuin täytettäviä paikkoja tai ensimmäisen kierroksen ylijäämää jaettaessa tai karsintatilanteessa silloin, kun ehdokkaiden hyväksi ei ole siirtynyt ylijäämää määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän saavuttamiensa kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.

Ehdokkaiden päätyessä ylijäämää siirrettäessä tai karsintatilanteessa samaan äänimäärään silloin, kun heidän hyväkseen on siirtynyt ääniä määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys ääntenlaskennan aikaisemman vaiheen perusteella silloin, kun ehdokkailla vielä oli eri äänimäärä. Jos ehdokkaiden äänimäärät kaikissa ääntenlaskun vaiheissa ovat olleet samat määräytyy heidän keskinäinen järjestyksensä alkuperäisten kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.

Henkilövaalit käydään suljetuin lipuin.

14 § Piirijärjestön kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat

Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös piirijärjestön kokouksessa:

  1. ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin siltä osin kuin ehdokasasettelua ei päätetä puolueen sääntöjen mukaisessa jäsenäänestyksessä;
  2. piirijärjestön äänivaltaisen edustajan nimeäminen puolueen puoluekokoukseen
  3. ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin

Piirijärjestön kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa asioissa piirihallitukselle.

 

15 § Varsinaiset kokoukset

Piirijärjestön kevätkokouksen tehtävänä on

  1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, tilintarkastajan tilintarkastuskertomus ja hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta;
  2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
  3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Piirijärjestön syyskokouksen tehtävänä on

  1. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
  2. päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä seuraavalle toimikaudelle
  3. valita hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muut varsinaiset jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet
  4. valita tilintarkastusyhteisö tai kaksi tilintarkastajaa ja näille henkilökohtaiset varatilintarkastajat
  5. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Mikäli jäsenyhdistys haluaa saada jonkin asian piirijärjestön kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on sen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

16 § Sääntöjen muuttaminen ja piirijärjestön purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai piirijärjestön purkamisesta on tehtävä piirijärjestön kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai piirijärjestön purkamisesta.

Piirijärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat puolueen käytettäväksi piirijärjestön tarkoituksen edistämiseen.

 

17 § Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.