Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) suitsutti estoitta ydinvoiman lisärakentamista (SS 4.10.). Kirjoituksessaan ministeri Katainen oikoi monta mutkaa suoraksi ja sortuu itse hyvän ja pahan ideologisointiin.

Ensinnäkään ydinvoima ei ole päästötöntä. Katainen ei mainitse sanallakaan esimerkiksi uraanin louhintaa tai ydinjätteitä.

Käytöstä poistettu ydinpolttoaine säteilee tuhansia vuosia. Yhä suurempi ydinjätehauta on Kataisen ”järkivihreyden” takuuvarma perintö tuleville sukupolville.

Katainen liputtaa surutta ydinvoiman lisärakentamisen puolesta, vaikka Suomessa ei ole vielä lopullista päätöstä edes tähän mennessä tuotetun ydinjätteen kohtalosta. Tutkimukset Eurajoen Olkiluodossa ovat edelleen kesken.

Päätös mahdollisen ydinjäteluolaston rakentamisluvasta tehdään Suomessa aikaisintaan vuoden 2012 jälkeen. Ydinvoiman puolesta lobbaajat haluaisivat tietysti varmistaa uusien reaktoreiden luvat ennen sitä.

Ruotsissakin monivuotinen loppusijoituslaitoksen lupaprosessi on vasta alkamassa.

Ministeri Katainen unohtaa tietoisesti myös sen tosiseikan, että Olkiluotoon rakenteilla olevan prototyypin kustannukset lankeavat kansalaisten maksettaviksi suoraan sähkölaskussa.

Jos Teollisuuden Voiman ja Arevan julkisen nokittelun jälkeen miljardien eurojen lisälasku jää – edes osin – Teollisuuden Voimalle, niin sen osakkuusyhtiöt siirtävät lisäkustannuksetkin suomalaisiin kuluttajahintoihin.

Markkinoiden logiikka oli valtiovarainministeriltä hukassa myös Venäjältä tuotavan sähkön osalta. Niin kauan kuin Venäjällä tuotettu sähkö on edullisempaa kuin Suomessa tuotettu sähkö, niin sille löytyy todennäköisesti ostajia.

Uusi suomalainen ydinreaktori ei voita vanhoja venäläisreaktoreita sähkön hintakilpailussa. Kataisen järkivihreään ydinvoimaparatiisiin pitäisi rakentaa hurja sähkön ylituotanto, jotta tuonti loppuisi.

Markkinatilannetta kuvaa hyvin kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen arvioi (Kauppalehti 2.10.), jonka mukaan toimijat mieluummin seisottavat omia voimaloitaan kuin luopuvat osasta itäsähköä.

Sen sijaan, että Katainen moralisoi ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvia venäläisen ydinsähkön tuonnin sallimisesta, hänen tulisi osoittaa moitteensa ja toimensa suurille itäsähkön ostajille kuten Fortum Power and Heatille.

Katainen antaa myös ymmärtää, että Suomi voi jatkaa ydinvoimaloiden rakentamista ja samalla lisätä uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvaa energiantuotantoa.

Suurena vaarana kuitenkin on, että ydinvoimaan satsaaminen heikentää ratkaisevasti kiinnostusta kehittää ja investoida uusiutuvan energiatuotannon teknologiaan.

Investoinnit uusiutuviin energiantuotantomuotoihin työllistävät maakunnissa huomattavasti paremmin kuin ydinvoima.

Onko meillä pohjoissavolaisilla varaa kieltäytyä niistä lukuisista pysyvistä työpaikoista, joita uusiutuviin energialähteisiin panostaminen toisi. Tarvitsemme rohkeutta panostaa maakuntien energia-alan pienyrittäjiin.

Jos Katainen todella haluaa turvallisemman olon, hyvinvointia ja aitoja ympäristötekoja pitkällä tähtäimellä, niin hänenkin on avattava silmänsä uusiutuvalle energiataloudelle ja yhteiskunnan ekologiselle rakennemuutokselle.

Terhi Räsänen Vihreän valtuuskunnan jäsen Nilsiä

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 10.10.2009.