Savo-Karjalan Vihreät kansanedustajaehdokkaat ovat julkaisseet leikkauslistojen rinnalle oman kasvulistan. Lista nostaa esille yhdeksän esimerkkiä siitä, kuinka Itä-Suomessa saataisiin lisättyä työpaikkoja sekä vähennettyä työttömyyttä ja sen vaikutuksia.

Vihreät haluavat lisätä panostuksia ennaltaehkäisevään työhön kunnissa sekä helpottaa nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistymistä. Palkkaamalla lisää esimerkiksi koulunkäynninohjaajia, perheohjaaja ja kotihoidon työntekijöitä voidaan torjua ennalta sellaisia ongelmia, jotka tulevat myöhemmin kunnille palkkamenoja kalliimmiksi. Nuorten ja ikääntyneiden asemaa työmarkkinoilla voidaan puolestaan parantaa porrastamalla heidän eläkemaksujaan pienemmiksi.

Vihreiden tavoitteissa uusia työpaikkoja syntyy kestävästä biotaloudesta, pienyrittäjyyden tukemisesta sekä luontoa kunnioittavasta kotimaisesta matkailusta. Puhtaat vesistöt ja kansallispuistot luovat edellytyksiä luonto- ja kalastusmatkailulle.

Vihreiden kasvulistalla ovat myös maahanmuuttajien roolin kasvattaminen työelämässä, siirtyminen perustuloon sekä julkisten hankintojen ja niiden työllisyysvaikutusten lisääminen.

Yksityiskohtaisempi kasvulistaus on alla.

—————————————–

Savo-Karjalan Vihreiden kasvulista (7.4.2015)

Savo-Karjalan Vihreät kansanedustajaehdokkaat ehdottavat leikkauslistojen rinnalle seuraavia yhdeksää toimenpiteitä työpaikkojen lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi Itä-Suomessa. Toimenpiteet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

1) Nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllistymistä tuettava voimakkaammin.

Itä-Suomessa nuorten on vaikeaa saada töitä ja toisaalta myös yli 50-vuotiaiden on vaikeaa työllistyä. Siksi esitämmekin, että nuorten ja ikääntyneiden asemaa työmarkkinoilla parannetaan porrastamalla eläkemaksuja pienemmiksi alle 25- ja yli 50-vuotiailta.

2) Ennaltaehkäisevään työhön lisää tekijöitä.

Palkkaamalla kuntiin lisää esimerkiksi koulunkäynninohjaajia, perheohjaajia ja kotihoidon työntekijöitä voidaan torjua ennalta sellaisia ongelmia, jotka tulevat myöhemmin kunnille palkkamenoja kalliimmiksi.

Itäsuomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen on tärkeää, koska työikäisten määrän vähentyessä ja työelämän ulkopuolella olevan väestön lisääntyessä ihmisten parempi terveys vähentäisi alan työntekijöiden työtaakkaa. Hoito- ja hoivatyö työllistävät tulevaisuudessa kasvavan määrän työntekijöitä ja ns. kolmannen sektorin toimijat kannattaa ottaa mukaan tähän työhön aiempaa tiiviimmin.

3) Tervetuloa iloiseen Itä-Suomeen: kestävää kasvua kotimaan matkailusta

Matkailu on kasvuala, joka on pystynyt pitämään pintansa myös viime vuosien huonossa taloustilanteessa. Erityisesti kotimaassa tapahtuvalla matkailulla on merkittäviä talousvaikutuksia aluetasolla ja kasvupotentiaalia jatkossakin. Majoituskapasiteettia kasvattamalla, luontaisiin vahvuuksiin nojaamalla ja yhteistyötä lisäämällä Itä-Suomi voi saada osansa tästä kasvusta.

Itäsuomalainen luonto ja hiljaisuus sekä erilaiset vakiintuneet tapahtumat luovat hyviä edellytyksiä matkailutarjonnan kehittämiselle edelleen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan kolmeen kansallispuistoon tehtiin viime vuonna noin 167 000 käyntiä. Vesistömatkailua on käsitelty tarkemmin kohdassa 6.

4) Pienyrittäjien toimintaa on tuettava ja kannustettava eri keinoin.

Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät merkittävän osan Suomen yritysten työllistämistä ihmisistä. Mielestämme yrittäjille tulee ottaa käyttöön yhden luukun periaate palveluissa. Turhaa byrokratiaa ja sääntelytaakkaa tulee karsia etenkin mikroyrityksiltä. Uusien työntekijöiden palkkaamiseksi ensimmäisen työntekijän palkkaamista tulee mielestämme helpottaa määräaikaisin verohelpotuksin. Jatkossa EU:lta tulee hakea oikeus nostaa ALV-velvollisuuden alaraja 30 000 euroon.

5) Uusia työpaikkoja kestävään biotalouteen panostamalla.

Biotalouden kasvumahdollisuudet Itä-Suomessa ovat hyvät. Esimerkkeinä mainittakoon uusiutuva kotimainen energia (turve poislukien), kuivatislausmenetelmällä (pyrolyysi) luotavat tuotteet, biojalostamot, puurakentaminen sekä näihin liittyvät palvelut.

Energiateknologia, kuten biopohjaisten energialähteiden polttamiseen liittyvä osaaminen, on jo nykyisellään merkittävä työllistäjä Pohjois-Savossa. Biotalouden ratkaisut edistävät myös Savo-Karjalassa asetettuja tavoitteita öljyriippuvuuden karsimiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Energiantuotannossa tulee kasvavassa määrin siirtyä hajautettuun pientuotantoon.

6) Työtä puhtaista vesistä

Puhtaat itäsuomalaiset vesistöt ovat merkittävä vetovoimatekijä. Järvi- ja jokiluonto tulee nostaa matkailun kehittämisen kärkeen ja kaikkien Savo-Karjalan vesistöjen tila on nostettava hyväksi tai erinomaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Vesistöjen kunnostustoimenpiteet ja ennallistaminen luovat suoraan työpaikkoja ja tukevat välillisesti luonto- ja kalastusmatkailun kehittymistä sekä parantavat kalakantojen ja rantatonttien arvoa. Kuopiossa on myös merkittävää vesialan osaamista, mikä vesien puhdistamisen muodossa on yksi Pohjois-Savon kasvualoista.

7) Siirtyminen perustuloon

Mielestämme Suomessa tulisi vähitellen siirtyä Vihreiden perustulomalliin, jossa kaikille kansalaisille taataan 560 euron veroton minimikuukausitulo ilman sen erityistä hakemista. Näin kannustaisimme ottamaan vastaan lyhytaikaistakin työtä, tekisimme ihmisten toimeentulosta ennustettavampaa ja vähentäisimme byrokratiaa. Tämä helpottaisi esimerkiksi pätkätyöläisten, freelancerien sekä pienyrittäjien asemaa.

Pelkästään perustulolla ei kuitenkaan ole tarkoitus tulla toimeen, vaan sen lisäksi voisi hakea harkinnanvaraista sosiaaliturvaa nykyiseen tapaan. Perustuloon siirtyminen parantaisi samalla niiden vähäosaisten tilannetta, jotka eivät eri syistä tule hakeneeksi toimeentulotukea, vaikka olisivatkin siihen oikeutettuja. Tällaisia henkilöitä on jopa 25-50% kaikista toimeentulotukeen oikeutetuista suomalaisista.

8) Julkiset hankinnat ja julkiset rakennukset

Julkisia hankintoja kilpailutettaessa hankinnat tulee tarkoituksenmukaisesti jakaa pienempiin osiin, jotta pienempien yritysten mahdollisuudet osallistua niitä koskeviin tarjouskilpailuihin paranevat. Lisäksi valintakriteereitä tulee monipuolistaa. Hankintaosaamista kunnissa tulee lisätä niin, että panostetaan enemmän hankintojen valmisteluun ja sopimushallintaan. Hankintalain uudistus on tulossa eduskunnan käsittelyyn seuraavalla eduskuntakaudella.

Talouden matalasuhdanteessa on työn luomiseksi järkevää investoida esimerkiksi julkisten, sisäilmaongelmaisten rakennusten nopeutettuun korjaamiseen sekä rautateiden kunnossapitoon.

9) Maahanmuuton mahdollisuudet hyödynnettävä

On kaikkien etu, että Suomen maahanmuuttajat ovat mukana työelämässä. Vaikka Suomessa on paljon työttömyyttä eri aloilla, meillä on myös monia aloja, joilla työvoimasta on pulaa. Eläköitymisen myötä tämä kehitys korostuu lähitulevaisuudessa. Maahanmuuton helpottaminen on yksi niistä keinoista, joilla tätä kehitystä voidaan helpottaa.