Savo-Karjalan Vihreiden piirihallituksen mielestä kaatolupia pitäisi keskittää asutuksen läheisyydessä liikkuviin yksilöihin susilaumojen jahtaamisen sijasta. Kohdistamalla kaatolupia näihin ”pihasusiin” vähennetään vahinkoja ja alueella asuvien ihmisten turvattomuutta. Lisäksi jahdeissa ajoittain ilmeneviin epäkohtiin tulisi ottaa tiukempi linja.

Nyt kokeiluvaiheessa olevan susien kannanhoidollisen metsästyksen tarkoituksena on ollut toisaalta karsia nuoria susiyksilöitä, toisaalta nostaa suden arvostusta riistalajina. Käytännössä metsästyksen kohdistaminen vain nuoriin yksilöihin ei kuitenkaan ole onnistunut, vaan jahdeissa on ammuttu sekä susilaumojen alfayksilöitä että tutkimustarkoituksissa pannoitettuja susia.

Etenkin alfanaaraiden ampuminen voi johtaa susilaumojen hajoamiseen. Se kasvattaa todennäköisyyttä, että asutuksen piiriin päätyy nälkäisiä nuoria susia, koska ne eivät yksinään osaa saalistaa luontaista ravintoa. Alfanaaraiden ampuminen onkin monella tapaa hyvin haitallista.

Savo-Karjalan Vihreiden mielestä jahdeissa ajoittain paljastuviin epäkohtiin tulisikin puuttua tiukemmin: esimerkiksi pantasusien kaatamisen tulisi johtaa kaatolupien menetykseen. Samoin tulisi menetellä, jos jossain paljastuu susien salakaatotapauksia.

Savo-Karjalan Vihreät muistuttaa myös reilu vuosi sitten (4.12.2014) tekemästään ehdotuksesta ns. susisovittelijan tehtävän perustamisesta Itä-Suomeen. Susisovittelijan tehtävänä on muun muassa susitilanteen seuraaminen, siitä tiedottaminen sekä tiedonvälitys viranomaisille. Yhtenä tehtävänä on myös susien aiheuttaman turvattomuuden tunteen ja pelkojen vähentäminen. Luonteeltaan susisovittelijan on oltava puolueeton toimija, johon kaikkien osapuolien on voitava luottaa. Vastaavasta sovittelijasta on saatu hyviä kokemuksia Varsinais-Suomessa.